Pelkurit peittelee kyyneleitään

On yö, en unta saa, kun surun kasvot kääntyneet On suuntaani kuin jotain oottaen. On yö, vaan valvottaa nää tunteet kauan Taistelleet. Makaan niiden voimaa peläten. Sä tuut, mua suutelet. Sun kosketukseen rauhoitun, vaan ei voi siihen aikaa Pysäyttää. Sä tuut kuin huomiset ja pyydät, Että antaudun. Meidän täytyy jatkaa elämää. Pelkurit peittelee kyyneleitään. Niidenkö joukkoon mä jään? Laula sun laulusi surullinen. Laula mut luo purojen Kyynelten. On yö, en unta saa. Sä vierelläni katselet tätä surullista Valvojaa. On yö ja muistuttaa nää hetket Tummansiniset. Elämässä on myös kuolemaa. Nyt nään, on menneisyys kuin varjo eessä Tulevan. Pyydän, auta mua se kohtaamaan. Nyt nään, tää hämäryys kätkee sisään Maailman, johon jää jos kieltää Tunteitaan. Pelkurit peittelee kyyneleitään. Niidenkö joukkoon mä jään? Laula sun laulusi surullinen. Laula mut luo purojen Kyynelten. Pelkurit peittelee kyyneleitään. Niidenkö joukkoon mä jään? Laula sun laulusi surullinen. Laula mut luo purojen. Pelkurit peittelee kyyneleitään. Niidenkö joukkoon mä jään? Laula sun laulusi surullinen. Laula mut luo purojen Kyynelten.