Pahalla päällä

Mä oon paalla päällä, niin paalla päällä, Kun en osannut sanoa ei. Mieli laittoi vastaan, mutta hymyilin suun. En muuttunu pässiä narussa vei. Se ei ollut rehtiyttä, ei jaloutta ollenkaan, Vaan se piirre, jonka tähden aina selkään saan. Mä oon paalla päällä, niin paalla päällä ja mä Yötä kelaan taas. Miten olisi täytynyt sanoa siinä ja pysyä kovana Vaan. Se ei ollut kiltteyttä, ei hyvyyttä ensinkään, Vaan se piirre, jonka tähden aina toiseks jään. Niin sanon ei. Ja se on tiukka, ehdoton ei. Ei, ei. Ei. Otan oikeuden itsellei. Sanon ei. Ei. Siis missään nimessä ei. Ei, ei. Joojoo miehestä päästäksein. Olin hyvällä päällä, tosi hyvällä päällä, Mutta suun taas sanoin juu. Ja niin huhkin aikaa, toimitin tyhjää ja käteen jäi Vain luu. Jo tiedän minkä tähden puolitiehen jää. Kun ensi kerran lähden, niin pidän tämän pään. Ja sanon ei. Ei. Ja se on tiukka, ehdoton ei. Ei, ei. Ei. Otan oikeuden itsellei. Sanon ei. Ei. Siis missään nimessä ei. Ei, Ei. Ei. Joojoo miehestä päästäksein. Mä sanon ei. Ja se on tiukka, ehdoton ei. Ei, ei. Ei. Otan oikeuden itsellei. Sanon ei. Ei. Siis missään nimessä ei. Ei, Ei. Joojoo miehestä päästäksein. Ei.